tiistai 31. tammikuuta 2017

Osio 2: lukupiiri: Maahanmuuttajan ohjaus koulutuksen siirtymävaiheissa Oulun seudulla


Valitsin tämän aineiston tutustuttavakseni, koska olen muuttanut Oulun seudulle vasta muutama vuosi sitten ja työskennellyt vain nykyisessä työpaikassani. Ajattelin, että tästä saan myös paikallistietoa mitä maahanmuuttajien ohjaukseen ja palveluihin tulee.

Opintori-hankkeen julkaisu on uodelta 2011 eli se kertoo tietyllä tapaa vakiintuneesta tilanteesta ennen vuoden 2015 nousua maahanmuuttajien määrässä (tällöin Oulun seudulla polkaistiin pystyyn hurja määrä kotouttamiskoulutuksia → tilanne juui nyt olisi kiinnostava tietää, kotouttamiskoulutusten käynnistymisestä kun on vuosi, vastaanottokeskuksia on suljettu  ja moni maahanmuuttaja on oleskelulupapäätöksen myötä joko jäänyt alueelle, lähtenyt kieleteisen päätöksen saatuaan pois tai myönteisen päätöksenkin myötä saattanut vaihtaa asuinseutua).

Julkaisu esittelee ensin ohjauksen määritelmää, pohjimmiltaanhan maahanmuuttajien ohjaus on ihan samaa ohjaustyötä kuin mikä tahansa muukin ohjaus te-keskuksissa, kouluissa, kolmannen sektorin ohjaushankkeissa jne.Ohjaus on ammatillista vuorovaikutusta, johon liittyy tiedonvälitys ja vaihtoehtoisten suunnitelmien tekeminen yhdessä asiakkaan/opiskelijan kanssa. Tarkempaan tarkasteluun nousee kulttuuritietoinen ohjaus. Ohjaustyössä, ehkä monikulttuurisessa ohjaustyössä erioten, korostuvat ammattilaisen persoona ja itseluottamus.

Kulttuuritietoinen ohjauskin on monitahoinen määriteltävä lähtien jo siitä, kuinka kulttuuri käsitetään. Enemmän kuin korostaa eroja, esim. etnistä alkuperää, tulisi muistaa, että me kaikki kuulumme erilaisiin viiteryhmiin: kansallisuuden tai kieliryhmän lisäksi olemistamme suhteessa muihin määrittävät sukupuoli, ikä, asema, koulutustausta jne. Paras informantti ohjaustyössä on ohjattava itse - asioita, esim. kulttuurista suhtautumista vaikka myöhästymisiin - voi kysyä ohjattavalta itseltään sen sijaan että nojautuisi ennakkokäsityksiin.

Ohjaustyössä keskusteltaessa on keskeistä pyrkiä tulemaan ymmärretyksi. Mikäli ohjattavan kielitaito on riittävä ohjauskeskusteluun, oman puheen selkokielistäminen voi auttaa. Kysymysten muotoilussa on pyrittävä ottamaan huomioon ymmärrettävyyden lisäksi myös neutraalius: liian tungetteleva kysely saattaa antaa kuvan, että myös ohjattava voi kysellä ohjaajalta henkilökohtaisia asioita.

Materiaalissa esitellään myös kielitaidon tason eurooppalainen määrittelyasteikko sekä yleisten kielitutkintojen tasojärjestelmä.

Ensimmäinen vaihe maahanmuuttajan ohjauksessa on heti maahantulon jälkeen. Tässä alkuvaiheen ohjauksessa jaetaan kotoutumislain mukainen perustietoaineisto Suomesta. TE-keskus aloittaa henkilön kohdalla alkukartoituksen, jonka aikana arvioidaan, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelman (tähän tuli 2015-16 muutosta, eikö vain).

Alkuvaiheen jälkeen maahanmuuttaja - nyt puhuttaneen kotoutumissuunnitelman saaneesta maahanmuuttajasta - ohjautuu iästä riippuen joko kotouttamiskoulutukseen tai, jos peruskoulu on käymättä tai kesken ja kyseessä on peruskouluikäinen henkilö, peruskouluun valmentavaan koulutukseen. Kotouttamisvaiheen ohjaustyössä korostuu henkilökohtainen ohjaus: kunkin ohjattavan tilanne on yksilöllinen.

Ammatillisessa koulutuksessa on mukana maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita koko ajan enemmän. Maahanmuuttajien ohjaus on etenkin isojen kaupunkien oppilaitoksissa arkipäivää.

Lisäksi materiaalissa on esitelty eri toimijoita. Koska materiaali on kuutisen vuotta vanha, olisi toimijalistaus päivitettävä :)
Eri oppilaitokset järjestävät Oulussa maahanmuuttajakoulutusta, ammatillisen koulutuksen järjestäjänä isoimpana OSAO, jolla on paljon mm. Valmaa, joka on perustettu merkittäviltä osin maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen pohjalta. Oulun seudun Vuolle-setlementillä on pitkä historia maahanmuuttajien kotouttamis- ja suomenkoulutuksessa (ks. myös Ystävyystalo). Muita toimijoita ovat mm. Oulun aikuislukio ja TE-toimisto. Oma työnantajani Jedu toimii pääasiallisesti muualla Pohjois-Pohjanmaalla.



- Osio 2 / Lukupiiri / Noora -

2 kommenttia:

  1. Hei Noora
    kiva kun valitsit tällaisen teoksen, joka oli sinulle ajankohtainen. Maailma - ja Suomi - tosiaan muuttui nopeasti kun pakolaistilanne räjähti. Tämä on herättänyt paljon ajatuksia ja kysymyksiä ja myös paineita maahanmuuttajakoulutukselle.

    Ohjaus on vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kohtaamista. Tämä toinen on tosiaan paras informantti, niin hänen omissa kuin kulttuuriin liittyvissä asioissa.

    Kielitaito nousee joskus esteeksi vuorovaikutukselle. Joissain tilanteissa tulkki onkin välttämätön, jotta voidaan pitää kiinni ohjattavan oikeuksista.

    Toivottavasti päivittävät toimijat jossain vaiheessa, jos ko. opas on vielä käytettävissä.

    Kaisa

    VastaaPoista
  2. Muistan, että luin tämän julkaisun silloin aikoinaan, kun se tuli valmiiksi. Oli jo silloin mielenkiintoista vertailla Oulun seudun mallia tähän Etelä-Pohjanmaan systeemiin. Paljon on toki yhtäläisyyksiä. Aina voimme oppia toisiltamme; pyörää ei jokaisen tarvitse keksiä uudelleen. :)

    VastaaPoista